Oulun Numismaattinen Kerho r.y.
Oulun numismaattinen kerho r.y.
Perustettu 1962

Tietoa rahoista
Suomen harvinaiset setelit
Numismaatikon tietopankki
Linkkejä
Keskustelu

Oulun Numismaattinen Kerho r.y.
Kokoontumiset
Rahojen arviointi ja osto
Kerhon historia
Tiedotteita
Tarvikemyynti
Toimihenkilöt

Huutokaupat
Kohteiden jättäminen
Huutokauppaan osallistuminen
Listat ja tulokset

Jäsenyys
Liittyminen
Osoitteenmuutos
Eroaminen


USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

Päivitetty 22.9.2007

Sivu   [ 1 ]   [ 2 ]



Mikä on kulmakuvio 1 ja 2?

Vuoden 1939 10 markan seteleissä on kahdenlaisia kulmakuvioita:

Kulmakuvio 1 Kulmakuvio 2
Kulmakuvio 1 Kulmakuvio 2

Kulmakuvio 1 on harvinaisempi, sillä sitä on käytetty vain A-sarjan alussa.

Mikä on korvaava seteli? Mikä on tähtiseteli?

Yhdellä painokoneen "lyönnillä" syntyy useita seteleitä, sillä painolaatalle on kaiverrettu usean setelin kuva. Painatuksen jälkeen setelit varustetaan allekirjoituksilla ja sarjanumeroilla sekä ne leikataan irti paperiarkeista.

Kaikissa näissä työvaiheissa voi syntyä virheitä. Lopullisessa tarkastuksessa ennen seteleiden niputusta arkit ja leikatut setelit tarkastetaan, jotta virheellisiä seteleitä ei pääse kiertoon. Tarkastuksessa hylätyt setelit poistetaan nipuista ja niiden tilalle laitetaan niin sanottu korvaava seteli.

Korvaavia seteleitä on käytetty vuoden 1955 seteleistä alkaen. Vuodesta 1955 noin vuoteen 1980 korvaavan setelin merkkinä käytettiin tähteä sarjanumeron lopussa.


Tähdellä varustettu korvaava seteli

Tähdestä luovuttiin 1980-luvun alussa korvaavan setelin merkkinä, koska niiden tekeminen muuttui vaikeammaksi painokoneiden uusimisen myötä. Viimeistään vuodesta 1983 setelityypistä riippuen vuoteen 1984 korvaavana setelinä käytettiin I-kirjaimella varustettuja seteleitä. Tämä I-kirjain on sarjanumeron ensimmäinen merkki. Nämä setelit ovat suhteellisen harvinaisia, sillä asiaa ei tiedetty kovin yleisesti tuona aikana. I-kirjaimella varustettuja korvaavia seteleitä tunnetaan ainakin seuraavat:

5 mk 1963 Litt B
10 mk 1980 Ei Litt
50 mk 1977
100 mk 1976
500 mk 1975

Myös muita kirjaimia käytettiin korvaavan setelin tunnuksena, kuten 10 mk 1963 Litt A kirjain AÖ tai 5 mk 1963 Litt A kirjain T.


I-kirjaimella varustettu korvaava seteli

Vuodesta 1984 vuoteen 1993 korvaava seteli merkittiin sarjanumerolla 99. Tällöin lopetettiin kirjaimen käyttö sarjanumerossa ja sarjanumeron ensimmäinen numero kertoo setelin nimellisarvon.


Kuvassa korvaava 10 markan seteli. Laattamerkintä on muuttunut Litt A:ksi.
Huomaa sarjanumeron alku 1991.

Korvaavat seteli tunnistaa seuraavasti:

10 mk sarjanumero alkaa 199
50 mk sarjanumero alkaa 399
100 mk sarjanumero alkaa 599
500 mk sarjanumero alkaa 799, yhtään tällaista seteliä ei tunneta.
1000 mk sarjanumero alkaa 899

Tavallisen Chydenius -tonnin sarjanumero Korvaavan Chydenius -tonnin sarjanumero
Tavallisen Chydenius-tonnin sarjanumero. Korvaavan Chydenius-tonnin sarjanumero.

Jos 5000mk Agricola -seteli olisi tehty, siinä olisi ollut korvaavan setelin tunnuksena sarjanumeron alku 999.

Suomen viimeisin setelityyppi 20mk, 50mk, 100 mk, 500mk ja 1000mk 1986 Litt A otettiin käyttöön vuonna 1991. Tällöin varsinaisten korvaavien seteleiden käyttö lopetettiin. Viallisten poistettujen seteleiden tilalle painettiin poistettu sarjanumero uudestaan. Korvaava seteli on mahdollista havaita vain useamman sarjanumeroltaan peräkkäisen setelin erässä, kun allekirjoitukset vaihtuvat kesken kaiken.

Esimerkkinä voi mainita setelinipun, josta on otettu kolme sarjanumeroltaan peräkkäistä seteliä, ja niissä keskimmäisessä on eri allekirjoittajat kuin sen ympärillä olevissa seteleissä.

Mitä tarkoittaa vesileima asennossa 1 tai 2?

Useimpiin setelipapereihin on tehty vesileima. Sen tarkoituksena on olla yksi setelin turvatekijöistä, eli estää ja vaikeuttaa setelin mahdollista väärentämistä.

Kun setelipaperinippu laitetaan painokoneeseen, niin tässä asetusvaiheessa määräytyy miten päin seteliin syntyy vesileimakuvio. Joissakin setelityypeissä, esim. vuoden 1939 seteleissä, asiaan ei kiinnitetty mitenkään erityistä huomiota. Tällöin vesileimakuvioita on tasaisesti molemmin päin.

Vesileima asento 1 Vesileima asento 2
Vesileima asento 1 Vesileima asento 2

Näissä yllä olevissa seteleissä vasemmanpuoleisessa vesileimakukan viides lehdykkä on ylöspäin = Vesileima asento 1. Oikeanpuoleisen vesileimakukan viides lehdykkä on alaspäin = Vesileima asento 2.

Vesileima voi olla myös kuvioltaan sen kaltainen, että se on sama molemmin päin. Tästä esimerkkinä mm. vuosien 1922 ja 1945 setelit. Setelityypissä 1000 mk 1955 ja 10 mk 1963 vesileiman muodostavat kolme aaltoilevaa viivaa setelipaperin valkoisessa reunassa.

Hyvä ohje aaltokuvioiden erojen tunnistamiseen on kuvitella, että seteli on kartta ja itse on setelin keskipisteessä. Asento 1:ssä aallot juoksevat kohti koillista, eli kohti setelin oikeaa yläkulmaa. Puolestaan asento 2:ssä aallot juoksevat kohti kaakkoa, eli kohti setelin oikeaa alakulmaa.

Vesileima asento 1
Malli 1963 Vesileima asento 1


Vesileima asento 2
Malli 1963 Vesileima asento 2

Vesileima voi olla joissakin seteleissä myös asennoissa 3 tai 4.

Esimerkiksi vuosien 1955 5000 mk:n ja 10000 mk:n sekä vuoden 1976 100 mk seteleissä on Snellmannin päätä esittävä vesileima. Myös vuoden 1975 500 mk Kekkosesta ja vuoden 1986 100 mk Sibeliuksesta tunnetaan vesileiman sijoittuminen tavallaan "väärään" paikkaan. Tämähän siis johtuu paperin sijoittamisesta painokoneeseen toisinpäin kuin on ollut tarkoitus. Asennot ovat seuraavat:

Perusmuoto

Vesileima asento 1- vesileima oikeassa reunassa oikeinpäin.

Harvinaisempia "virheitä"

Vesileima asento 2 - vesileima oikeassa reunassa väärinpäin.
Vesileima asento 3 - vesileima vasemmassa reunassa oikeinpäin.
Vesileima asento 4 - vesileima vasemmassa reunassa väärinpäin.

Mikä on SPECIMEN?

Specimen-setelit ovat oikeita seteleitä, mutta ne eivät ole käypiä rahoja. Ne on valmistettu ulkomaiden pankkeihin lähettämistä varten, jotta aidot setelit olisi helppo tunnistaa näiden mallikappaleiden avulla. Tavallisista seteleistä ne erottaa vain "Specimen"-leima, joka on joko lävistetty tai leimattu mustalla tai punaisella värillä. Lisäksi niiden sarjanumero on aina pelkkä 00000000.

Specimen-seteli punaisella leimalla
Specimen-seteli punaisella leimalla


Specimen-seteli mustalla leimalla
Specimen-seteli mustalla leimalla


Specimen-seteli rei'illä
Specimen-seteli rei'illä


Mitä tarkoittaa merkintä Litt?

Setelissä oleva merkintä Litt tulee sanasta littera, joka tarkoittaa kirjainta. Jos setelin valmistukseen käytettävään painolaattaan tai sen setelin väritykseen tai paperin vesileimaan tehtiin muutoksia, niin ne merkittiin päälle painetulla merkinnällä Litt A, Litt B tai Litt C. Vuoden 1922 seteleistä tunnetaan kaikki nämä kolme erilaista Litt-merkittyä painolaattaa lähes kaikista nimellisarvoista. 1000 markan setelistä tunnetaan myös Litt D ja Litt E, jotka kylläkin tehtiin vuosina 1939 ja 1941.


Sivu   [ 1 ]   [ 2 ]



Sähköpostiosoite