Oulun Numismaattinen Kerho r.y.
Oulun numismaattinen kerho r.y.
Perustettu 1962

Tietoa rahoista
Suomen harvinaiset setelit
Numismaatikon tietopankki
Linkkejä
Keskustelu

Oulun Numismaattinen Kerho r.y.
Kokoontumiset
Rahojen arviointi ja osto
Kerhon historia
Tiedotteita
Tarvikemyynti
Toimihenkilöt

Huutokaupat
Kohteiden jättäminen
Huutokauppaan osallistuminen
Listat ja tulokset

Jäsenyys
Liittyminen
Osoitteenmuutos
Eroaminen


SETELEIDEN ARVO JA KUNTOLUOKITUS

Päivitetty 20.10.2004

Seteleiden arvo

Setelin arvoon vaikuttaa pääasiassa säilyneiden seteleiden määrä ja yleisyys tietyssä kuntoluokassa. Kysynnän ja tarjonnan laki määrää pitkälti rahojen arvon huutokaupoissa. Eli jos tietynlainen raha puuttuu useasta kokoelmasta, sille löytyy monta huutajaa huutokaupoissa ja sen arvo nousee jatkuvasti. Jos puolestaan tietty tai tietynkuntoinen raha on useassa kokoelmassa, sitä kohtaan ei ole kiinnostusta ja se on vaikea saada kaupaksi jopa pitkästi alle luettelohintojen. Myös muotiseikat vaikuttavat rahan arvoon. Hetkittäin rahoista löydetään uusia yksityiskohtia tai variaatioita. Tällöin useat keräilijät haluavat yhtä aikaa saada saman kohteen. Luonnollisesti kohteen arvo nousee silloin, usein vain hetkellisesti.

Seteleiden hinta

Puhtaimmillaan vanhojen seteleiden ja rahojen hinta määräytyy huutokaupoissa. Siellä kysynnän ja tarjonnan laki toteutuu parhaimmin. Setelin ja yleensäkin keräilyrahan hinta on puolestaan ostajan ja myyjän välinen sopimus, ja sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä rahan arvon kanssa. Yleensä samankaltaiset kohteet ovat kalleimmat isossa rahaliikkeessä ja edullisimmat keräilijöiden kesken tehtävissä kaupoissa. Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Kannattaa muistaa, että rahakauppias maksaa kuitenkin liiketilan vuokran, palkan itselleen ja työntekijöilleen sekä verot. Keräilijöiden kesken tehtävissä kaupoissa ei kannata maksaa rahaliikkeen hintoja. Kohteen hinnan ollessa epäselvä, myyjä tai ostaja voi tehdä mielestään hyvät kaupat. Toinen voi puolestaan kokea jonkin ajan kuluttua tulleensa huijatuksi. Se ei luonnollisestikaan ole hyvä. Ihannetilanne on, jos molemmat ovat tietoisia kaikista rahan kysyntään ja arvoon vaikuttavista seikoista. Tällöin voi saada aikaan reilut ja rehelliset kaupat.

Tehtäessä kauppaa kerrallaan suurilla yksilömäärillä, on luonnollista, että yksittäisen kohteen hinta jää alhaisemmaksi kuin yksin kappalein kauppaa tehtäessä. Ammattimainen rahakauppias, joka voi ostaa kerralla suuria määriä on yleensä hyvin tietoinen vallitsevasta hintatasosta ja hänen ei kannata maksaa missään tapauksessa enempää, kuin hän pystyy kohteesta kohtuullisella voitolla itselle saamaan. Kohtuullista myyntivoittoa voi yrittää tavoitella ostajalta, mikäli ostaja suostuu sen maksamaan. Kohtuullinen "välityspalkkio" eli myyntivoitto voisi olla 5-20%. Jos se on suurempi, ostajalta voi mennä into tehdä kauppoja jatkossa kyseisen myyjän kanssa. Kauppias saa helposti ahneen maineen.

Seteleiden kuntoluokitus

Seteleiden kuntoluokitukseen vaikuttaa rahan yleisvaikutelma, taitoksien määrä, repeytymät, likaantuminen, värjääntyminen, puuttuvat palaset ja kastuminen. Setelin ulkonäköä voi yrittää parantaa kastelemalla, prässäämällä, mankeloimalla, pesemällä, liimaamalla, pyyhekumilla tai maalaamalla. Korjaukset eivät kuitenkaan nosta rahan kuntoluokkaa. Ainoastaan ulkonäkö on saattanut parantua. Epäonnistunut korjaus saattaa sen sijaan alentaa rahan kuntoluokkaa ja arvoa.

Setelissä voi olla vikoja, jotka eivät sovi alla olevaan yleiseen luokitukseen. Esimerkiksi muuten kuntoluokka yhdeksän setelissä voi olla maalitahra. Tämä tahra laskee rahan kuntoluokkaa ja arvoa. Setelin voi siten luokitella kuntoluokka 9, mutta lisäyksenä tulee ilmoittaa maalitahra. Seteli on tällöin luokiteltu oikein. Rahan hinta asettunee huutokaupassa oikealle kohdalle. Tahra on laskenut rahan arvoa 1-3 hinnaston luokkaa.

Koska setelin kuntoluokka vaikuttaa sen arvoon, mielestäni rahan kuntoluokkaa ei saa tietoisesti vääristellä. Väärin ilmoitetun kuntoluokan avulla saatu myyntivoitto lähentelee mielestäni huijausta. Tämä kuntoluokitusohje onkin laadittu selkeyttämään tilannetta, joka on syntynyt hinnastojen puutteellisten ohjeiden vuoksi.

Kuntoluokat

10 (Kuva). Seteli on uusi ja virheetön raha. Seteli on otettu suoraan setelinipusta tai sitä on säilytetty valolta suojattuna kuivassa ja suojaisessa paikassa. Seteli on ehdottoman suora ja siinä ei voi olla mitään merkkiä käsittelystä. Valmistusvaiheessa raha on leikattu arkista suoraan ja virheettömästi. Rahasta voi käyttää myös kuntoluokkaa UNC ( uncirculated= kiertämätön) tai ns. skandinaavinen kuntoluokka(0).

Useat numismaatikot tavoittelevat näitä setelinipusta otettuja rahoja. Tämä kuntoluokka kymmenen on tavallinen pienikokoisissa vuoden 1918, pieniarvoisissa (5mk, 10 mk ja 20 mk) vuosien 1939, 1945 sekä 1957 (100mk) ja kaikissa vuoden 1963- jälkeen painetuissa seteleissä. Muissa seteleissä se on harvinainen ja kohteiden arvo on sen mukainen.

9 Setelissä on nähtävänä pientä käsittelyn jälkeä kuten sormeilua. Yhtään taitosta setelissä ei voi olla. Mielestäni loiva keskitaitos on mahdollinen. Se ei saa kuitenkaan erottua kirkasta valoa vasten katsottaessa. Setelin kuntoluokka tipahtaa helposti kympistä ysiin huonon käsitttelyn johdosta.

8 (Kuva). Setelin täytyy antaa vaikutelma uudenveroisesta rahasta. Värit ovat puhtaat ja kirkkaat. Paperin on oltava puhdas, kulumaton ja tahraton. Setelissä on yksi taitos. Tavallisesti taitos on keskellä pystyssä, ja se on yleensä syntynyt setelin viikkaamisesta kaksinkerroin. Jos rahassa on useampia taitoksia kuin yksi, sen kuntoluokka ei voi olla kahdeksan. Kuntoluokka kahdeksan rahassa ei voi olla repeämiä. Rahasta voi käyttää myös kuntoluokkaa (01).

7 Seteli on puhdas ja kokoelmassa se antaa vaikutelman siististä lähes käyttämättömästä yksilöstä. Setelissä on kuitenkin pieniä vikoja. Tavallisesta on yksi keskitaitos ja pienempi kulmataitos tai erittäin pieni repeämä (1-3 mm rissi) jossain reunassa. Setelin väreissä voi olla pientä haalistumista, mutta tahroja siinä ei voi olla.

6 (Kuva). Setelin antaa vaikutelman kauniista hyväkuntoisesta rahasta. Se on keskimääräistä parempi kunnoltaan. Setelissä on kaksi isoa taitosta, ja se on tavallisesti joskus taitettu ristiin neljään osaan. Taitokset näkyvät paljaalla silmällä tai kirkasta valoa vasten katsottuna. Paperi on kovaa ja pääsääntöisesti puhdasta. Vikoina voi esiintyä pieniä tahroja tai setelin kulmissa voi olla havaittavissa pyöristymistä. Rahasta voi käyttää myös kuntoluokkaa (1+).

Useat keräilijät kelpuuttavat kuntoluokka kuutosen rahan kokoelmaansa, sillä se on vielä nätti ja näyttävä raha. Usein se on myös huomattavasti edullisempi kuin kuntoluokka kymmenen raha. Pakasta otettuun rahaan verrattuna ( tietysti tapauksesta riippuen) sen arvosta on jäljellä 1/3 tai puolet.

5 Setelissä on havaittavissa selvää rypistymistä tai ruttaantumista. Se on taitettu 2-3 kertaa. Pienet tahrat ja nuhrautumat ovat mahdollisia. Pieniä repeytymiä voi olla myös reunoissa. Paperi on kuitenkin kovaa ja värit ovat pääsääntöisesti kirkkaat.

4 (Kuva). Setelissä erottuu paljon käytön jälkiä. Siinä näkyy useita taitoksia paljaalla silmällä tai valoa vasten katsottaessa. Setelissä ei ole reikää keskitaitteessa. Paperi on melko jämäkkää, mutta pehmeämpää kuin kuntoluokka viitosessa. Setelissä on myös havaittavissa likaantumista. Värit ovat kuitenkin vielä pääasiassa kirkkaat. Setelissä voi olla pieniä repeytymiä reunoissa. Rahasta voi käyttää myös kuntoluokkaa (1).

Keräilijä haluaa useimmiten vaihtaa tämänkuntoisen rahan paremmaksi jos mahdollista. Joskus se on taloudellisesti mahdotonta tai parempia kohteita ei yksinkertaisesti ole olemassa.

3 (Kuva). Setelissä on yleensä merkittäviä vikoja. Tavallisimmin näkyvä virhe on reikä keskitaitteessa ja setelin likaantuminen. Isompia repeytymiä 5-20 mm voi olla reunoilla. Paperissa on havaittavissa selvää pehmenemistä. Värit ovat usein haalistuneet.

Kuntoluokan kolme seteli ei näytä kovin hyvältä kokoelmassa. Keräilijä kelpuuttaa 1900- luvun seteleitä kuntoluokka kolmosessa vain poikkeustapauksissa kokoelmaansa. 1800- luvun seteleitä on kuitenkin tavallisimmin tarjolla vain tässä tai alhaisemmissa kuntoluokissa. Sitä parempi kuntoluokka on harvinaisuus ja saa rahan arvon kohoamaan eksponentiaalisesti. Esimerkiksi jos rahan arvoksi määräytyy huutokaupassa kuntoluokassa kolme 20 euroa, se voi olla 200 tai 2000 euroa kuntoluokassa kuusi.

2 (Kuva). Seteli näyttää huonokuntoiselta. Setelistä puuttuu pieniä paloja. Se on kuitenkin kokonainen. Värit ovat haalistuneet ja paperi on hyvin pehmeää. Taitokset ovat usein revenneet auki. Rahasta voi käyttää myös kuntoluokkaa (1-).

Tämänkaltaiset setelit ovat usein edullisia hankkia ja muodostavat varsinkin niukan budjetin keräilijän kokoelman. Kuntoluokan kaksi setelit ovat harvoin arvokkaita. Poikkeuksena on Suomen ensimmäiset setelit 1860-1880- luvulta, joita on vain muutamia parempikuntoisia jäljellä.

1 (Kuva). Seteli on joskus revennyt kahtia ja se on korjattu liimalla tai liimakkeilla. Siitä voi puuttua isoja, jopa ¼- osan suuruisia palasia. Setelissä voi olla pahoja tahroja tai värjääntymiä. Tämänkaltainen seteli kelpaa erittäin harvoin kokoelmaan.

0 Seteliä on enää vaikea tunnistaa rahaksi. Rahasta voi käyttää myös kuntoluokkaa (2).

E. Moilanen


Sähköpostiosoite