1919
Ensimmäisen mitalin teki Mannerheimin adjutantti, taidemaalari Akseli Gallen-Gallela. Etusivun teksti on latinaksi: “Carolus Gustavus Emilius Mannerheim”. Takasivulla on teksti: “Patriae liberator et regens MCMXVIII-XIX” sekä keskiaikainen ritari ratsun selässä miekka lyöntiasennossa ja vasemmalla Mannerheim-suvun vaakuna ja hevosen ympärillä Suomen kaikkien maakuntien vaakunat. Kuva 1.
1922
Toinen mitali on John Munsterhjelmin tekemä. Mitalin on lyöttänyt Suomen ritaristo ja aateli. Takasivulla on Suomen vaakunaleijona kahlehdittu oikea etukäpälä koholla ja vieressä nuorukainen, joka suojaa kilvellään leijonan päätä ja pitää vasemmassa kädessään kohotettuna kolmeteräistä miekkaa. Nuorukaisen selässä liehuu hakaristeillä koristettu viitta. Kuva 2.
1940
Kolmas mitali on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen tekemä. Mitalia kiertää teksti: “En ole vielä nähnyt vertaisianne sotureita”. Takasivulla on teksti: “Suomen urhoolliselle armeijalle” ja sama ruotsiksi sekä seppeleen sisällä miekkaa pitelevät kädet. Ei kuvaa.
1942
Neljäs mitali on kuvanveistäjä Emil Wikströmin muovailema Marskin 75-vuotispäivän kunniaksi. Etusivulla teksti “Candida pro causa ense Candido” (Puhtain asein puhtaan asian puolesta) kiertää Mannerheimin reliefiä. Takasivulla on kuva perheestä ja teksti: “Turvattu ehyt kansa”. Mitalia on kahta eri kokoa (kuva 4a ja kuva 4b).
1960
Viides mitali on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen tekemä ja julkaistiin samana päivänä kun kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä ratsastajapatsas paljastettiin eli 4.6.1960. Takasivulla on teksti: “Mannerheim” ja kolme suomalaista arkiaskareissaan. Kuva 5.
1965
Kuudes pieni mitali kuuluu Suomen Säästöpankkien lyöttämään presidenttisarjaan. Takasivu liittyy säästöpankkiasiaan. Tämänkokoisia ja eri säästöpankkeja ja tunnettuja kansalaisia kuvaavia mitaleja on lähes sata erilaista. Kuva 6.
1967
Seitsemäs mitali on kuvanveistäjä Eila Hiltusen muovailema ja Mitalitaiteen Killan lyöttämä. Takasivulla on suuri joukko kansalaisia. Kuva 7.
1970
Kahdeksas mitali on kuvanveistäjä Kauko Räsäsen muovailema ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton lyöttämä 50-vuotisjuhlansa kunniaksi. Takasivulla on abstrakti räjähdyskuvio. Ei kuvaa.
1976
Yhdeksäs mitali on myös kuvanveistäjä Kauko Räsäsen muovailema. Se on kaksiosainen siten, että puoliskot menevät saumattomasti yhteen naiskasvokuvion muodossa. Etusivulla on Marsalkan erikoisesti tyylitelty kasvokuvio ja takasivulla Mannerheim on Intiassa norsun selässä. Kuva 9.
1991
Kymmenes mitali on kuvanveistäjä Nina Sailon muotoilema ja kuvaa Mannerheimin presidenttikautta 1944-46. Kuva 10.
1997
Yhdestoista-kolmastoista mitalit ovat kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemia ja Sotainvalidien Veljesliitto ry:n aloitteesta lyötyjä. Etusivulla on kaikissa samanlainen Mannerheimin kuva (kuva 11) ja takasivulla:
1. mitalissa Aasian matkaa kuvaava kartta v. 1906-08 (kuva 12),
2. mitalissa takasivu kuvaa Karjalan puolustuslinjaa eli ns. Mannerheim-linjaa vuosilukuineen 1939-45 (kuva 13) ja
3. mitalissa kuvataan vapaussotaa v. 1917-18 ja siellä on teksti: “Candida pro causa ense candido” kuten mitalissa n:o 4 (kuva 14).
Yllä mainittuihin mitaleihin kuuluu vielä muutamia harvinaisuuksia ja kokoelmasta poissaolevia:
Ensimmäinen varsinainen Marski-mitali oli kuvanveistäjä Henri Varenneen omasta aloitteestaan tekemä vuodelta 1919. Mitalia ei ole Kansallismuseossa eikä tiettävästi yksityiskokoelmissakaan. (Ohessa on kuitenkin kuva H.J. Boströmin teoksesta Suomen mitalitaide vuodelta 1932.) Etusivulla on kuva ja kirjoitus: “LIBERA TOR PATRIAE REGENSQVE FINLANDIAE”. Takasivulla on voitonjumalatar käsissään miekka ja taistelussa repeytynyt lippu alapuolellaan ratsastava sotapäällikkö ja joukko sotureita astumassa esiin talvisesta metsästä. Kuvan alla on teksti: “AN FANS EN FLIK AF FINLANDS GAMLA FÄRGER KVAR! VIEL´LIEHVI JÄÄNNÖS SVOMEN VAREIN ENTISTEN!”. Mitalin harvinaisuus johtuu siitä, että sotamiehet tulkittiin venäläisiksi ja Suomen lähetystö hävitti leimasimet.
Em. Boströmin kirjasta löytyy vielä kuva yksipuolisesta mitalista, jossa reunaviiva muodostuu puoliympyräkuvioista. Keskellä on iso täydellinen vapaaherrallisen Mannerheim-suvun vaakuna kaksine kypärineen ja vaakunanpitäjät kummallakin puolella. Teksti nauhassa: “CANDIDA PRO CAUSA ENSE CANDIDO”. (Ohessa on kuva mitalista.) Mitalia tunnetaan 1 tinainen kappale.
On myös tiedossa, että Lauri Leppänen teki v. 1931 mitalimaisen seinäreliefin (31 cm), jossa on kehäkirjoitus: “C.G. Mannerheim 1918”. Mitalista ei ole kirjallisuudessa kuvaa ja siitä lienee vain muutaman kappaleen painos.
Tiedetään myös, että erääseen yksityiskokoelmaan kuuluu yksipuolinen mitali, jossa on turkislakkipäinen profiilikuva ja se ympärillä kirjoitus: “MARSALKKA MANNERHEIM 1867 1951”. Mitali on valettu pronssista. Mitalista ei liene kuvaa kirjallisuudessa.
Suomen presidenttisarjasta löytyy myös Mannerheim (kuva 15). Tekijä Raimo Heino. Em. mitalista on 4 erilaista varianttia, mutta niiden kuvia ei löydy kirjallisuudesta.
Nähtävänä on myös pari ulkolaista mitalia = kultarahaa. Venezuela lyötti kultarahoja sarjassa toisen maailmansodan sotapäälliköitä. Pienempi on vuodelta 1958 ja suurempi vuodelta 1959. Pienemmän kaltainen raha on lyöty myös vuonna 1957 ja puuttuu tästä kokoelmasta ja on hyvin harvinainen.
Suomen itsenäisyyden kunniaksi lyödyt mitalit
- 1937 kääntöpuolta kiertää hakaristinauha ja keskellä teksti:
“Ob memoriam fenniae XX annis ante liberatae. Excudit itsenäisyydenliitto”. Tekijä Mauno Oittinen. - 1942 kääntöpuolella teksti: “Ob memoriam fenniae XXV annis ante liberatae excudit”. Tekijä Wäinö Aaltonen.
- 1967 kääntöpuolella routaisesta maasta ylös ponnisteleva puu. Tekijä Heikki Häiväoja ja samana vuonna Terho Sakin tekemä mitali, jonka kääntöpuoli kuvaa kallioista rantaa tai eritasoista murtomaata.
- 1977 kääntöpuoli-kuva ilmeisesti ahtojäätä. Tekijä Terho Sakki.
- 1987 kääntöpuolella on lumipukuisia sotilaita metsän kätkössä. Tekijä Toivo Jaatinen.
- 1992 kääntöpuoli kuvannee karua merenrantaa. Tekijä Terho Sakki.
- Samalta vuodelta on myös toinen mitali, jonka kääntöpuolella on teollisuutta, maanviljelystä, lappia, nuorisoa yms. kuvaavia symboleja. Tekijä Kauko Räsänen.
- 1997 kääntöpuolella neljä henkilöä torjumassa uhkaavaa vaaraa. Tekijä Pertti Kukkonen.
Itsenäisyyteen liittyy melko paljon mitaleita, joista olen mukaan ottanut:
- Suomen Itsenäistyminen v. 1917, kääntöpuolta kiertää teksti: “…Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun 6. p.nä 1917”. Keskellä on Suomen valtiovaakuna taustanaan jykevä puu. Tekijä Emil Wikström.
- Jääkärimitali on vuodelta 1918, kääntöpuolta kiertää teksti: “…Suomen jääkäreille kiitollinen isänmaa”. Keskellä ristin päällä seppeleiden ympäröimänä 27. Tekijä Emil Wikström.
- Kansanapu vuodelta 1946. Kokoelmassa mitalin molemmat puolet esillä, toisessa ruotsalainen teksti. Tekijä kiiminkiläinen Oskari Jauhiainen.
- 1939 kääntöpuolella lapsi enkelin siiven suojassa ja teksti: “Barnhärtighet”. Tekijä Jussi Vikainen.
Oulussa 05.12.1997 Kari Reponen
1957 – 1959
Venezuelan kultamitalit Mannerheimista, Toisen maailmansodan ylipäälliköt 1939 – 1945 -sarjassa. Kuva 16.
2003
10 € Mannerheim ja Pietari, BU ja Proof. Kuva 17.
Rahapajan Suomi taisteli -mitalisarja, Ylipäällikkö, Au. Kuva 18.
2007
Mongolia 5000 terper, kaksi erilaista.
140-vuotismitali elokuvan rahoittamiseksi.
2008
Mongolia 5000 terper. Kuva 19.
?
Kultalaattainen postimerkki. Kuva 20.
Oulussa 23.2.2009 Juhani Paitsola
Kuvat Eero Mattila