Koodinmurtajat – katsaus euroseteleiden sarjanumeroihin

Tilauserät

Luokittelu tilauserien mukaan osoittaa sen, että aluksi Seteciltä tilattiin 98 tilauserää kaikkia nimellisarvoja. Myöhemmin tilausta täydennettiin hankkimalla lisää 20 € (tilauserät 99–111) ja 100 € seteleitä (tilauserät 112–141) (taulukko 2).

Taulukko 2. L/D ja L/H Duisenberg setelien tilauserät

* D1,2 = Setec laatat 001 ja 002.
* H5,6,7 = Thomas De La Rue, laatat 005, 006 ja 007.

Osa 50 € setelistöstä tilattiin Englannissa toimivalta Thomas De La Ruelta (TDR) tilauserinä 200–214, mutta numerosarjan kooditus säilyi entisenlaisena, mistä voinee vetää sen johtopäätöksen, että koodista oli päätetty etukäteen joko Suomen Pankissa tai sitten Setecillä. Miksi sitten osa tilauserästä ulkoistettiin? Voidaan spekuloida, että Setecin kapasiteetti ei riittänyt koko korvaavan setelistön tuottamiseen tai että tilaustarve tulikin EKP:n suunnalta, esimerkiksi varmuusrahaston tarpeisiin. Toisaalta varmuusrahastot lienevät myöhempää perua. Joka tapauksessa kaikkia mainittuja tilauseriä on laskettu liikkeelle — useimpia jo heti euroajan alussa. Mikä sitten selittää puuttuvat tilauserät? On mahdollista, että tarve arvioitiin todellisuutta suuremmaksi tai sitten nämä setelit odottavat parempia aikoja EKP:n varmuusvarastoissa. Teoriassa joitakin puuttuvia painoeriä voisi vielä ilmaantuakin, mutta rekisterissä oleva setelimäärä on jo niin iso, että uusien löytyminen on epätodennäköistä.

Paikka painoarkissa

Painoarkin paikka ilmaistaan setelissä kahtaalla: sarjanumerossa numeroilla 4–5 oheisen arkkikoosta riippuvan systematiikan mukaan ja suorempaan painopaikkakoodissa (kaksi viimeistä merkkiä) kirjaimen kertoessa rivin ja numeron sarakkeen (taulukko 3). Omista Duisenbergin L-seteleistäsi voit testata koodin toimivuutta näin: katso sarjanumeron numerot 4–5, hae koodi taulukosta 3 ja kurkista sitten setelin selkäpuolelta painokoodin kaksi viimeistä merkkiä: niiden pitäisi olla samat kuin taulukosta löytämäsi!

Taulukko 3. Sarjanumerot 4–5. ilmaisevat setelin paikan painoarkissa

Arkinnumerot ja arvioidut painosmäärät

Seteliarkkien juokseva numerosarja on numeroiden 6–10 muodostama viisinumeroinen luku eli maksimissaan yhdessä tilauserässä on 99 999 arkkia. Tilastoja analysoitaessa kaikkia välillä 0–99 999 olevia arkinnumeroita löytyykin Setecin painamista seteleistä (taulukko 4). TDR:lla painetuissa seteleissä suurimmat numerot ovat kuitenkin hieman alle 60 000, joten voi olettaa, että tässä setelissä numerointi on jatkunut (tai alkanut) arkkinumeroon (-sta) 60 000. Myös sarjan alapäästä puuttuu numeroita ainakin setelisarjassa 50€ L/H7. Koska tilauserän teko usein aloitetaan suurimmasta arkista ja jatketaan pienempiä numeroita kohti, on ilmeistä, että tällä laatalla valmistettu arkkimäärä on maksimiarkkimäärää pienempi täsmäten painoksen tilattuun määrään (taulukko 4).

Kun tunnetaan tilauserien lukumäärä (A), yhden tilauserän arkkimäärä (B) ja arkissa olevien setelien lukumäärä (C), painos saadaan yksinkertaisella kertolaskulla A x B x C. Taulukkoon 4 on laskettu tunnettujen sarjanumeroiden perusteella arvioidut painosmäärät.

Taulukko 4. Suomen Duisenbergin L-setelien arvioidut painosmäärät 

** merkit korvaavat arkkinumeron kaksi viimeistä numeroa, jotka EuroTracer.netin tilastoinneissa peitetään turvallisuussyistä.

Verrattaessa taulukoitten 1 ja 4 painosmääriä nähdään, että 5, 10, 50, 200 ja 500 € D1-sarjoissa toteutumat ovat lähellä ilmoitettuja määriä. Sen sijaan 20 ja 100 € D painosmäärät ovat 2–3 kertaiset myöhempien tilauserien 99–111 ja 112–141 vaikutuksesta. Myös koko 50 € H-sarja on ylimääräinen alun perin ilmoitettuun tilauskantaan verrattaessa.

Harvinaisuuksia

Painosmäärien perusteella harvinaisimmat setelit löytyvät 50 € L/H-sarjasta. Valtaosa näistä seteleistä on painettu painolaatalla H6, jolla siis tehtiin reilut 33 miljoonaa seteliä 14 eri tilauseränä. Tänään kiertämätön ja virheetön H6 maksaa keräilijälle noin 100 €. Tämä kertoo siitä, että tavallinenkin on tullut hankalasti saatavaksi eurojen nopean kierron ja kulumisherkkyyden takia ja koska Keski-Euroopassa eurosetelikeräily on todella suosittua. Käytännössä kaikki Duisenbergin L-setelit maksavat tänä päivänä reilusti yli nimellisarvonsa.

Kaikkein vaikein tilauserä on koko sarjan lopettava erä 214. Se tehtiin uudella pääosin Portugalin M-seteleihin käytetyllä H7 painolaatalla (kuva 2). Hyvin pieni — maksimissaankin alle ½ miljoonan setelin — painos ja lyhyt jakeluaika tekevät siitä yhden vaikeimmin löydettävistä euroseteleistä koko euroalueella. Eipä ihme, että ainoa toistaiseksi huutokauppaan päätynyt seteli 5-kuntoisenakin maksoi 1800 € ONK:n kevään 2011 huutokaupassa ja jäi onneksi kotimaahan useiden ulkomaisten tarjousten jälkeen (6). Vaikka näitä seteleitä on etsitty viimevuodet hyvinkin intensiivisesti, niitä tunnetaan kokoelmissa ainoastaan 4–5 kpl (kaikki Suomessa), näistä yksi on kuntoluokkaa 9 (kuva 2) muiden ollessa huutokaupatun kaltaisia tai huonompia. Lisäksi ETN:n seurantadataan on syötetty neljä muuta ilmeisesti kiertoaan jatkanutta seteliä, syötöt ovat tapahtuneet 2003–2007 Helsingissä (1 kpl), Hämeenlinnassa (1 kpl) ja Saksassa (2 kpl) ja lisäksi yksityisistä rekistereistä (JH, TK) löytyy 4–5 kiertoa jatkanutta seteliä.