Mikä on kulmakuvio 1 ja 2?
Vuoden 1939 10 markan seteleissä on kahdenlaisia kulmakuvioita. Kulmakuvio 1 on harvinaisempi, sillä sitä on käytetty vain A-sarjan alussa.
Mikä on korvaava seteli? Mikä on tähtiseteli?
Yhdellä painokoneen “lyönnillä” syntyy useita seteleitä, sillä painolaatalle on kaiverrettu usean setelin kuva. Painatuksen jälkeen setelit varustetaan allekirjoituksilla ja sarjanumeroilla sekä ne leikataan irti paperiarkeista.
Kaikissa näissä työvaiheissa voi syntyä virheitä. Lopullisessa tarkastuksessa ennen seteleiden niputusta arkit ja leikatut setelit tarkastetaan, jotta virheellisiä seteleitä ei pääse kiertoon. Tarkastuksessa hylätyt setelit poistetaan nipuista ja niiden tilalle laitetaan niin sanottu korvaava seteli.
Korvaavia seteleitä on käytetty vuoden 1955 seteleistä alkaen. Vuodesta 1955 noin vuoteen 1980 korvaavan setelin merkkinä käytettiin tähteä sarjanumeron lopussa.
Tähdestä luovuttiin 1980-luvun alussa korvaavan setelin merkkinä, koska niiden tekeminen muuttui vaikeammaksi painokoneiden uusimisen myötä. Viimeistään vuodesta 1983 setelityypistä riippuen vuoteen 1984 korvaavana setelinä käytettiin I-kirjaimella varustettuja seteleitä. Tämä I-kirjain on sarjanumeron ensimmäinen merkki. Nämä setelit ovat suhteellisen harvinaisia, sillä asiaa ei tiedetty kovin yleisesti tuona aikana. I-kirjaimella varustettuja korvaavia seteleitä tunnetaan ainakin seuraavat:
- 5 mk 1963 Litt B
- 10 mk 1980 Ei Litt
- 50 mk 1977
- 100 mk 1976
- 500 mk 1975
Myös muita kirjaimia käytettiin korvaavan setelin tunnuksena, kuten 10 mk 1963 Litt A kirjain AÖ tai 5 mk 1963 Litt A kirjain T.
Vuodesta 1984 vuoteen 1993 korvaava seteli merkittiin sarjanumerolla 99. Tällöin lopetettiin kirjaimen käyttö sarjanumerossa ja sarjanumeron ensimmäinen numero kertoo setelin nimellisarvon.
Korvaavat seteli tunnistaa seuraavasti:
- 10 mk sarjanumero alkaa 199
- 50 mk sarjanumero alkaa 399
- 100 mk sarjanumero alkaa 599
- 500 mk sarjanumero alkaa 799, yhtään tällaista seteliä ei tunneta.
- 1000 mk sarjanumero alkaa 899
Jos 5000 mk Agricola -seteli olisi tehty, siinä olisi ollut korvaavan setelin tunnuksena sarjanumeron alku 999.
Suomen viimeisin setelityyppi 20 mk, 50 mk, 100 mk, 500 mk ja 1000 mk 1986 Litt A otettiin käyttöön vuonna 1991. Tällöin varsinaisten korvaavien seteleiden käyttö lopetettiin. Viallisten poistettujen seteleiden tilalle painettiin poistettu sarjanumero uudestaan. Korvaava seteli on mahdollista havaita vain useamman sarjanumeroltaan peräkkäisen setelin erässä, kun allekirjoitukset vaihtuvat kesken kaiken.
Esimerkkinä voi mainita setelinipun, josta on otettu kolme sarjanumeroltaan peräkkäistä seteliä, ja niissä keskimmäisessä on eri allekirjoittajat kuin sen ympärillä olevissa seteleissä.
Mitä tarkoittaa vesileima asennossa 1 tai 2?
Useimpiin setelipapereihin on tehty vesileima. Sen tarkoituksena on olla yksi setelin turvatekijöistä, eli estää ja vaikeuttaa setelin mahdollista väärentämistä.
Kun setelipaperinippu laitetaan painokoneeseen, niin tässä asetusvaiheessa määräytyy miten päin seteliin syntyy vesileimakuvio. Joissakin setelityypeissä, esim. vuoden 1939 seteleissä, asiaan ei kiinnitetty mitenkään erityistä huomiota. Tällöin vesileimakuvioita on tasaisesti molemmin päin.
Näissä yllä olevissa seteleissä vasemmanpuoleisessa vesileimakukan viides lehdykkä on ylöspäin = Vesileima asento 1. Oikeanpuoleisen vesileimakukan viides lehdykkä on alaspäin = Vesileima asento 2.
Vesileima voi olla myös kuvioltaan sen kaltainen, että se on sama molemmin päin. Tästä esimerkkinä mm. vuosien 1922 ja 1945 setelit. Setelityypissä 1000 mk 1955 ja 10 mk 1963 vesileiman muodostavat kolme aaltoilevaa viivaa setelipaperin valkoisessa reunassa.
Hyvä ohje aaltokuvioiden erojen tunnistamiseen on kuvitella, että seteli on kartta ja itse on setelin keskipisteessä. Asento 1:ssä aallot juoksevat kohti koillista, eli kohti setelin oikeaa yläkulmaa. Puolestaan asento 2:ssä aallot juoksevat kohti kaakkoa, eli kohti setelin oikeaa alakulmaa.
Vesileima voi olla joissakin seteleissä myös asennoissa 3 tai 4.
Esimerkiksi vuosien 1955 5000 mk:n ja 10000 mk:n sekä vuoden 1976 100 mk seteleissä on Snellmannin päätä esittävä vesileima. Myös vuoden 1975 500 mk Kekkosesta ja vuoden 1986 100 mk Sibeliuksesta tunnetaan vesileiman sijoittuminen tavallaan “väärään” paikkaan. Tämähän siis johtuu paperin sijoittamisesta painokoneeseen toisinpäin kuin on ollut tarkoitus. Asennot ovat seuraavat:
Perusmuoto
Vesileima asento 1- vesileima oikeassa reunassa oikeinpäin.
Harvinaisempia “virheitä”
Vesileima asento 2 – vesileima oikeassa reunassa väärinpäin.
Vesileima asento 3 – vesileima vasemmassa reunassa oikeinpäin.
Vesileima asento 4 – vesileima vasemmassa reunassa väärinpäin.
Mikä on SPECIMEN?
Specimen-setelit ovat oikeita seteleitä, mutta ne eivät ole käypiä rahoja. Ne on valmistettu ulkomaiden pankkeihin lähettämistä varten, jotta aidot setelit olisi helppo tunnistaa näiden mallikappaleiden avulla. Tavallisista seteleistä ne erottaa vain “Specimen”-leima, joka on joko lävistetty tai leimattu mustalla tai punaisella värillä. Lisäksi niiden sarjanumero on aina pelkkä 00000000.
Mitä tarkoittaa merkintä Litt?
Setelissä oleva merkintä Litt tulee sanasta littera, joka tarkoittaa kirjainta. Jos setelin valmistukseen käytettävään painolaattaan tai sen setelin väritykseen tai paperin vesileimaan tehtiin muutoksia, niin ne merkittiin päälle painetulla merkinnällä Litt A, Litt B tai Litt C. Vuoden 1922 seteleistä tunnetaan kaikki nämä kolme erilaista Litt-merkittyä painolaattaa lähes kaikista nimellisarvoista. 1000 markan setelistä tunnetaan myös Litt D ja Litt E, jotka kylläkin tehtiin vuosina 1939 ja 1941.
Mitä tarkoittaa painosnumerolla varustettu seteli?
Vuoden 1922 seteleiden vasemmasta alareunasta saattaa erottaa pieniä numeroja.
Näitä painosnumeroita alkaa esiintymään 100 mk Litt A:sta, ilmeisesti D-sarjasta alkaen, 500mk 1922 ilman Litt-merkintää, B-sarjasta alkaen ja 1000 mk 1922 Litt A heti A-sarjasta alkaen.
Mitä tarkoittavat Laatta I, Laatta II, Laatta III ja Laatta IV?
Vuoden 1945 50 markan setelin valmistukseen on käytetty neljää erilaista painolaatta. Kaksi ensimmäistä painolaattaa erottuvat kahdesta viimeisimmästä Litt-merkinnän avulla. Laatat I ja II on varustettu merkinnällä Litt A ja laatat III ja IV on varustettu merkinnällä Litt B.
Laatat erottaa parhaiten toisistaan seuraavasti: Litt A:n sarjanumeron jälkeen “hunajakenno”-kuvion viivoitus joko puuttuu tai sitten se on. Laatta I esiintyy A-sarjassa ja Laatta II esiintyy B-sarjassa.
Litt B:ssä painolaattojen erottaminen toisistaan on hieman hankalampaa. Laatta III:n “hunajakennossa” on yksi kenno enemmän auki Litt B -merkinnän jälkeen kuin laatta IV:ssä.
Mitä tarkoittavat Tyyppi I, Tyyppi II ja Tyyppi III?
Vuoden 1922 500mk:n ja 1000 mk:n Litt C -merkinnällä varustetuissa seteleissä oikean puoleisen sarjanumeron paikka vaihtelee. Näiden sarjanumeroiden paikkoja nimetään Tyyppi I, Tyyppi II ja Tyyppi III:ksi. (klikkaa kuvia suuremmaksi)
Seuraavissa kuvissa sarjanumeron siirtyminen erottuu paremmin (klikkaa kuvat suuremmiksi):
- 1000 mk:n setelissä tyyppi I:stä esiintyy A-D -sarjoissa. 500mk:n setelissä A-E -sarjoissa.
- 1000 mk:n setelissä tyyppi II:sta esiintyy E-G -sarjoissa. 500mk:n setelissä E-H -sarjoissa.
- 1000 mk:n setelissä tyyppi III:sta esiintyy H-P -sarjoissa. 500mk:n setelissä I-M -sarjoissa.
Onko olemassa arvokkaita markkaseteleitä?
“Katselin vuoden 1963 markan seteleitä ja totesin, että kaikkien sarjanumero ei ala kirjaimilla AI. Onko muilla numerosarjoilla, esim. Å-,Ä- ja Ö -alkuisilla mitään arvoa?”
AI-sarja on tavallisin ja runsaimmin säilynyt markkaseteli, joka laskettiin liikenteeseen lähinnä vuosina 1978-1981, sen jälkeen kun hopean maailmanmarkkinahinta kohosi ja suuri joukko markkakolikoita katosi liikenteestä. Vuosien 1964-1968 markkakolikoissa ollut hopea tuli arvokkaammaksi kuin kolikon nimellisarvo. Setelit laskettiin liikkeelle joulukaupan aikoihin täydentämään puutetta vaihtorahasta.
Erilaisten allekirjoitusten kerääminen tulee edullisimmaksi AI-sarjan seteleistä. Mainitsemasi Å-, Ä- ja Ö-alkuiset ovat yleisyydeltään lähes yhtä tavallisia. Vuosina 1963-1966 liikkeelle laskettuja aakkosten alkupään kirjaimia tapaa enää harvemmin ainakaan hyväkuntoisina. (EM)
Markan seteliä vuodelta 1963 on painettu sarjakirjaimilla A-AJ, aina 10 000 000 kappaletta jokaisella, paitsi viimeistä sarjaa AJ huomattavasti vähemmän. Lisäksi vielä korvaavia seteleitä, ns tähtiseteleitä kirjaimilla A, K ja U. Alkupään sarjakirjaimet ovat nykyään harvinaisempia ja niiden keräilyarvo onkin moninkertainen hyvin yleiseen AI-sarjaan verrattuna, samoin pienipainoksinen AJ-sarja on arvokkaampi. Z-AA sarjat ovat myös vielä melko yleisiä ja arvoltaan lähellä AI-sarjalaisten hintaa AB-AH sarjat on tiettävästi tuhottu, eikä koskaan laskettu liikenteeseen.
Vastauksena varsinaiseen kysymykseesi siis on, että kyllä niillä on arvoa. Jos täysin käyttämättömän AI-sarjalaisen hintataso on jossakin 1 euron tienoilla, niin vastaavat Å-, Ä-, Ö-sarjalaiset ehkä 1-1,50 euroa. Käytettyinä ja ryppyisinä loppupään paperimarkoilla ei käytännössä ole keräilyarvoa. (AL)
Mm. Internet-huutokaupoista saa tarkistettua muiden kirjainten päivittäisen markkina-arvon, joka ei ole oikein vakiintunut, mutta on merkittävästi korkeampi kuin 1-1,5 euroa/kpl.
Allekirjoituksista Saclenin allekirjoituksella varustetut setelit ovat halutuimpia, koska niitä on tehty vähiten. Egill Saclen jäi eläkkeelle jo vuonna 1962, jolloin A-sarja ja osa B-sarjaa oli vasta ehditty valmistaa. (EM)