Koodinmurtajat: Trichet 5 € 2002 L/E001, E010 ja E011

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Numismaatikko-lehden numerossa 4/2024. Lehden julkaisun myötä saimme lukijaltamme Jari Heineeltä merkittävää uutta tietoa L/E001-seteleihin liittyen. Lisätiedon myötä julkaisiin Numismaatikkoon 5/2024 artikkelin päivitys. Artikkelin päivitetty versio on julkaistu kokonaisuudessaan Rajan Raha -lehden numerossa 4/2024 sekä tällä sivulla.

5 € L/E Trichet (kuva 1) sarjanumerokoodin purku aiheutti arveltuakin isomman haasteen. Ranskalaisen Oberthur Fiduciaire SAS painotalon (laattakirjain E) ensimmäinen painolaatta E001 nimittäin eroaa aiemmin kuvaamastamme L-sarjan seteleiden koodituksesta erityisesti laattaposition koodauksen osalta, ja aiheutti tiukkaa pohdiskelua koko kuluneen kevään ajalle. Lähdeaineistona käytimme EuroTracer-sivustolle (http://www.eurotracer.net) (ETN) syötettyjä seteleitä, joita löytyi seuraavasti: E001 6950 kpl, E010 2297 kpl ja E011 594 kpl. Lisäksi käytimme omia ja keräilijäkollegoiden kokoelmista löytyviä seteleitä havaintojemme tarkistukseen, joista esitämmekin suuren kiitoksen tässä yhteydessä. Muistinvirkistyksenä mainittakoon vielä, että artikkelissa esiintyvät ** merkinnät arkkinumeroiden yhteydessä tulevat siis ETN:n datasta, jossa sarjanumeron viimeiset numerot ovat piilotettuna.

Kuva 1. Suomen Trichet 5 € L/E001, E010 ja E011 -setelit.
Kuva 1. Suomen Trichet 5 € L/E001, E010 ja E011 -setelit.

Sarjanumero

Suomen tilaamissa euroseteleissä sarjanumero alkaa L-kirjaimella. Kuten aiemmissakin sarjoissa, myös 5 € L/E sarjassa kolme ensimmäistä numeroa näyttäisivät koodittavan tilauseriä. L/E001-sarjassa noita oli 13 kpl välillä 080-092, L/E010-sarjassa 11 kpl väleillä 093-101 sekä 110-111 ja L/E011-sarjassa 2 kpl välillä 102-103. Kun aiemmissa sarjoissa arkkipositio koodattiin merkeillä 5-6 (neljäs ja viides numero), tässä 5 € seteleiden sarjassa koodi löytyykin E001-painolaatalla merkeistä 5-7 (neljäs, viides ja kuudes numero, kuva 2) ja viimeisen painoerän osalta poikkeuksellisesti merkeistä 6-8 (viides, kuudes ja seitsemäs numero, kuva 3). Tässä poikkeustapauksessa tilauserän jälkeinen neljäs numero voidaan ymmärtää osaksi tilauserän koodia, joka normaalisti olisi kolminumeroinen.

Painolaatoilla E010 ja E011 arkkipositio löytyy merkeistä 6-7 (viides ja kuudes numero, kuva 4). Arkin koko kaikissa on 10 x 6 seteliä, positiokoordinaatteina A1 – J6.

Kuva 2. Sarjanumeron rakenne setelissä L/E001.
Kuva 2. Sarjanumeron rakenne setelissä L/E001.
Kuva 3. Sarjanumeron rakenne setelin L/E001 viimeisessä painoerässä. Kuva: Jari Heine, kuvan muokkaus: Pekka Alatalo.
Kuva 3. Sarjanumeron rakenne setelin L/E001 viimeisessä painoerässä. Kuva: Jari Heine, kuvan muokkaus: Pekka Alatalo.
Kuva 4. Sarjanumeron rakenne seteleissä L/E010 ja E011.
Kuva 4. Sarjanumeron rakenne seteleissä L/E010 ja E011.

L/E001-setelin positio- ja numerointikooditus eroaa täysin artikkelin kahdesta muusta ja yleensäkin muista eurosetelien positiokoodauksista. Ensinnäkin setelien numerointi arkilla juoksee käänteisesti positiosta A6 positioon J1 ja positiokoodaus on toteutettu hyvin erikoisesti kolminumeroisena juoksevana koodina (000…999) kaikkien tilauserien (080-092) läpi. Näiden lisäksi viimeisen tilauserän 092, viimeiset kaksi painoerää sisältävät vielä omat poikkeuksensa. Tämän juoksevan positiokoodauksen avaaminen täyteen esitysmuotoon antaa tuloksena yhteensä 43 kpl arkkitaulukoita, ts. painoeriä, joten niiden kaikkien sisällyttäminen tähän artikkeliin ei ole mahdollista. Esitämmekin tässä yhteydessä vain juoksevan koodauksen alun tilauserästä 080 ja sen päättymisen tilauserään 092 (kuva 5). Tätä on havainnollistamassa kuvan 2 setelin sijoittuminen taulukkoon kuvassa 6. Kokonaisuudessaan E001-positiokoodin arkki-/painoerätaulukko löytyy Oulun Numismaattisen Kerhon sivuilta osoitteesta www.oulunnumismaatikot.fi/5e-L-E001-sijaintikoodit/.

Kuva 5. Sarjanumeron 5., 6. ja 7. ja viimeisen erän osalta 6., 7. ja 8. merkin vastaavuus setelin sijaintiin arkissa (L/E001).
Kuva 5. Sarjanumeron 5., 6. ja 7. ja viimeisen erän osalta 6., 7. ja 8. merkin vastaavuus setelin sijaintiin arkissa (L/E001).
Kuva 6. Kuvan 2 L/E001-esimerkkisetelin sijoittuminen taulukossa.
Kuva 6. Kuvan 2 L/E001-esimerkkisetelin sijoittuminen taulukossa.

L/E010- ja E011-setelien positiokooditus onkin jälleen perinteisempää mallia ja se voidaan esittää selkeästi yhdellä arkkitaulukolla (kuva 7).

Kuva 7. Sarjanumeron 6. ja 7. merkin vastaavuus setelin sijaintiin arkissa (L/E010 ja E011).
Kuva 7. Sarjanumeron 6. ja 7. merkin vastaavuus setelin sijaintiin arkissa (L/E010 ja E011).

Arkinnumerot ja arvioidut painosmäärät

L/E001

Tästä setelistä on siis 13 tilauserää 080–092. Kuten kuvan 5 taulukoista käy ilmi, niin jokaisessa 12 ensimmäisessä erässä juoksevia positiokoodeja on tuhat kappaletta, ja aina painoerän 41 taulukkoon asti arkkien enimmäismäärä on 50 000 kpl/painoerä, mutta viimeinen tilauserä 092 tekee tähän kuvioon poikkeuksen. Toiseksi viimeisen painoerän arkkimäärä on maksimissaan 30 000 kpl ja viimeisen vain 4 000 arkkia! Kaikki tilauserät vaikuttaisivat olevan loppuun asti tehtyjä, mutta täyttä varmuutta tähän ei ole, koska varsinkin viimeisten painoerien ETN syöttöjen määrä on hyvin vähäinen. Juoksevan positiokoodauksen myötä E001-setelin kokonaisarkkimäärää ei voida laskea suoraan tilauserien lukumäärästä, joten laskemme sen kuvan 5 painoerien arkkitaulukoista. Kokonaisarkkimäärän arvio on siis: 41 x 50 000 + 30 000 + 4 000 = 2,084 miljoonaa arkkia. Yhdessä arkissa on 60 seteliä, joten 5 € L/E001 -setelin arvioitu kokonaispainos on: 60 x 2,084 miljoonaa = 125,04 miljoonaa seteliä (taulukko 1). Tästä poikkeuksellisen suuresta 5 € L/E001 painoksesta vaikeimmat ovat L09248-L09250 -alkuiset setelit.

L/E010

Oletamme, että 5 € L/E010- ja E011-painolaatoissa seteliarkkien juokseva numerosarja on numeroiden 4 ja 7-10 muodostama viisinumeroinen luku (kuva 4) eli maksimissaan yhdessä tilauserässä on 100 000 arkkia.

E010 on painettu kahdessa vaiheessa, ensin erät 093-101 ja sitten erät 110-111. Alkuerien osalta pienimmät arkkinumerot ovat 0..03** ja suurimmat 9..99** ja kaikki erät näyttäisivät olevan loppuun asti tehtyjä. Loppuerässä tilauserästä 110 löytyy arkkeja välillä 0..03** – 9..98** eli siinäkin painos olisi täydet 100 000 arkkia. Tilauserästä 111 taasen löytyy arkit väliltä 0..00** – 3..98** eli siinä painos lienee 40 000 arkkia. Näin ollen L/E010 painoksen kokonaismäärän arvio voidaan laskea tutulla kaavalla: tilauserät x positiot x arkkimäärä: (10 x 60 x 100 000) + (60 x 40 000) = 62,4 miljoonaa seteliä (taulukko 1). Vaikein tavoiteltava 5 € L/E010 olisi L111-alkuinen seteli.

L/E011

E011 painos on näistä selvästi pienin. Siitä löytyy siis vain 2 tilauserää. Erän 102 pienin arkkinumero on 0..22** ja suurin 9..98** eli oletettavasti koko tilauserä 100 000 kpl on tehty. 103 tilauserää on syötetyistä numeroista vain n. 20 %. Pienin arkkinumero on 0..01** ja suurin 1..99**. Voisi siis olettaa, että tilauserä on jäänyt vajaaksi ja vain 20 000 arkkia olisi painettu. Painosmäärä näin ollen olisi kaikista L-viitosista pienin: 60 x 120 000 = 7,2 miljoonaa seteliä (taulukko 1). Tässä setelissä siis vaikeimmin saatavan sarjanumero alkaa L103.

Nimellis-arvoSetelien lkm (ETN)Tilaus-erien lkmPienin arkki-nroSuurin arkki-nroArkkien lkmArkin kokoPainos / milj. kpl
5 € E00169501300**99**2 084 00010×6 = 60125,04
5 € E0102297110..03**9..99**1 040 00010×6 = 6062,4
5 € E01159420..22**9..98**120 00010×6 = 607,2

Taulukko 1. 5 € L/E Trichet setelien arvioidut painosmäärät

Pohdinta

Kuten artikkelistamme käy ilmi, L/E001-setelin arkkipositiokoodaus on toteutettu hyvin poikkeuksellisella tavalla. Kaikki seuraavat kymmenen E-painolaattaa (E002-E011), tilaajamaiden kirjaimilla P, E, F, G ja H noudattavat samaa kuvan 7 kooditusta, kuin Suomen E010- ja E011-setelit. Koska laatta E001 on jäänyt ainoaksi tällä tavalla koodatuksi seteliksi, niin tämä herättää mielenkiinnon pohtia mahdollisia syitä tällaiseen toteutukseen. Onko syynä ainoastaan tämä iso painosmäärä, joka olisi ajanut tähän ratkaisuun? Vai voisiko selitys olla E001 painoksen valmistaminen useammalla painokoneella samanaikaisesti? Viidellä jaollinen juokseva positiokoodaus mahdollistaisi tämän helposti. Myös viimeisen 43. painoerän täysin poikkeava kooditus aiheuttaa pohdintaa. Jos tietyn kokonaistoimitusmäärän tasaamiseksi on ollut tarve pienentää painoerän arkkimäärää, niin eikö se olisi onnistunut säätämällä vain viimeinen erä sopivaksi? Nythän olemme todenneet, että arkkimääriä on tiputettu kahteen otteeseen loppuvaiheessa. Voisiko olla niin, että tuolle viimeiselle painoerälle onkin tullut tarve painossa aiemmin hylättyjen virheellisten arkkien myötä, jotta saadaan haluttu toimitusmäärä täyteen?

Tätä artikkelia työstäessämme kävimme läpi ETN:n datan kaikki 6950 kpl 5 € L/E001 -setelin syöttöä. Koska kaikki data on käsin syötettyä, niin on luonnollista, että joukkoon on päätynyt myös virhenäppäilyjä. Tällaisia virhesyöttöjä, jotka eivät osu kuvan 5 taulukoihin oli vajaa prosentti. Artikkelin ensimmäisen julkaisun jälkeen saimme todistusaineistoa aiemmin virhesyötöiksi epäilemistämme seteleistä, jonka perusteella pystyimme lisäämään kuvassa 5 näkyvän viimeisen painoerän 43. Toistaiseksi ainoa siitä puuttuva todiste olisi 5 € seteli, jonka sarjanumero alkaa numeroilla L0925. Jos lukijoidemme hallusta sattuu löytymään tällainen L/E001-seteli, niin olisimme erittäin kiinnostuneita tästä tiedosta. Kaikki havainnot voitte lähettää meille sähköpostitse: tero.kontiokari(at)oulunnumismaatikot.fi ja pekka.alatalo(at)oulunnumismaatikot.fi

Kiitokset Jari Heineelle ratkaisevasta 5 € L09248 / E001 -setelin kuvasta ja keskusteluista.

Erityiskiitokset Antti Heinoselle ja Guy Sohier:lle henkilökohtaisista keskusteluista, sekä tiedot kirjasta: Guy Sohier, LES EUROBILLETS 2002–2013. Special thanks to Antti Heinonen and Guy Sohier for the personal conversations and the information from the book: Guy Sohier, LES EUROBILLETS 2002–2013.

Pekka Alatalo ja Tero Kontiokari, ONK
Kuvat ja niiden muokkaus: Pekka Alatalo, ONK

Search