Koodinmurtajat – katsaus euroseteleiden sarjanumeroihin

Alla oleva artikkeli on julkaistu myös Rajan Raha 4/2011– sekä Numismaatikko 4/2011-lehdissä. Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy myös PDF-versio artikkelista! Kirjoittaja Tero Kontiokari on ONK:n ja SNL:n varapuheenjohtaja ja PKN:n jäsen.

Eurosetelien sarjanumerokoodi paljastaa painosmäärät ja harvinaisuuksiakin.

Kansallisten valuuttojen korvaaminen

Euroopan setelipainot toimivat täydellä höyryllä 1999–2002, kun Suomi ja muut EMU-maat valmistautuivat korvaamaan kansalliset valuuttansa. Tätä varten Euroopan Keskuspankki (EKP) ilmoitti tuottavansa taulukossa 1 ilmoitetut määrät uusia euroseteleitä (1). Todellisuudessa kaikki ei toteutunut täysin tuon mukaisesti, esimerkiksi Irlannin ja Portugalin 200 € ja Portugalin 500 € seteleitä ei ole laskettu liikenteeseen lainkaan ja Luxemburgin tilaukset ovat vaikuttaneet muiden maiden kiintiöihin. Painosmääriin on siksi syytä suhteutua varauksella.

Taulukko 1. EKP:n ilmoitus kansallisten valuuttojen korvaamiseen tilatusta eurosetelistöstä ennen vuotta 2002. Luvut ovat milj. kappaleita (Lähde EKP, viite 1)

Maa€5€10€20€50€100€200€500€5–€500
Belgia125.0110.0140.0100.050.010.015.0550.0
Saksa1 158.71 027.2771.91144.0362.999.6218.64 782.9
Kreikka158.0183.0178.067.026.04.01.0617.0
Espanja308.9281.5547.2655.0103.312.815.41 924.1
Ranska350.0625.0710.0360.0150.020.050.02 265.0
Irlanti60.045.0130.050.08.30.2 *0.2293.7
Italia540.5516.0441.2525.0361.032.024.02 439.7
Luxemburg **6.03.013.011.03.02.08.046.0
Hollanti135.0130.0105.0223.035.015.016.0659.0
Itävalta150.0150.045.060.0105.020.020.0550.0
Portugali123.090.0259.058.06.01.0 *0.5 *537.5
Suomi40.060.066.030.020.07.02.0225.0
Yhteensä3 155.13 220.73 406.33 283.01 230.5223.6370.714 889.9

* Kyseistä seteliä ei ole laskettu liikkeelle.
** Luxemburgin tilaamat setelit painetaan tilaajamaan tunnuksin, esimerkiksi Suomen 100 € L/D2 on ilmeisesti osittain Luxemburgin tilaamaa sarjaa.

Tämän jälkeen EKP on julkistanut ainoastaan liikkeelle laskettujen setelien vuosittaiset yhteismäärät. Maakohtaisesti tiedetään myös setelien yhteismäärä, joka Suomessa vuoden 2010 lopussa oli 10 466,3 miljoonaa euroa / 235,5 milj. kpl (lähde). Nimellisarvojen määrää tai painopaikkakohtaisia painosmääriä ei kuitenkaan ole julkaistu. Niinpä näistä on esitetty monia hyvinkin erilaisia arvauksia eri keskustelufoorumeilla, esimerkiksi EuroTracer.netin foorumilla.

Mitä sarjanumeroon onkaan koodattu?

Eurosetelien sarjanumerossa on ensiksi kirjain, joka kertoo tilaajamaan (Suomi = L), sitten tulee kymmenen numeron juokseva sarja ja viimeisenä on tarkistusnumero, joka tasaa kirjaimen ja numeroiden yhteenlasketun summan lukuun 8 (kuva 1). Lisätietoa sarjanumeron lukemisesta ja muuta eurosetelitietoutta löytyy Numismaatikon ja Rajan Rahan sivuilta ja esimerkiksi Oulun Numismaattisen Kerhon kotisivuilta (2–5).

Sarjanumero on kuitenkin usein muutakin kuin vain setelin tunniste. Yksityisiin (Tero Kontiokari, Jari Heine) ja julkisiin tietopankkeihin on syötetty jo yli 23 000 L-setelin sarjanumerot. Näitä apuna käyttäen sarjanumeroiden summittaisuudesta hahmottuu säännönmukaisuuksia, joita analysoimalla koodi on alkanut avautua. Koodi ei kuitenkaan ole kaikille euroseteleille yhteinen, vaan ilmeisesti kaikilla kansallisilla keskuspankeilla (tai painotaloilla?) on oma hieman toisistaan poikkeava koodiavain. Seuraavassa esitetty koskee euroajan alussa Suomen tilaaman L-setelistön sarjanumerokoodia eli Duisenbergin allekirjoittamia L-seteleitä. Sama koodi toimii myös 100 € L/H-sarjassa, jossa on jo Jean Claude Trichet´n allekirjoitus, mutta muun uudemman L-setelistön koodia ei ole vielä kokonaan ratkaistu. Epäselvyyksien välttämiseksi tämä esitys on rajattu Duisenbergin L-setelistöön.

Eurosetelien sarjanumero muodostuu kirjaimesta ja 11 numerosta. Sarjanumeron kolme ensimmäistä numeroa näyttävät koodaavan tilauserää ja numerot 4–5 setelin paikkaa painoarkilla. Numerot 6–10 ovat juokseva arkkinumero ja viimeinen numero 11 jo aiemmin mainittu tarkistusnumero (kuva 1).

L-sarjan sarjanumeron koodaus
Kuva 1. Suomen Duisenbergin L-seteleiden sarjanumeron rakenne.

Tilauserät

Luokittelu tilauserien mukaan osoittaa sen, että aluksi Seteciltä tilattiin 98 tilauserää kaikkia nimellisarvoja. Myöhemmin tilausta täydennettiin hankkimalla lisää 20 € (tilauserät 99–111) ja 100 € seteleitä (tilauserät 112–141) (taulukko 2).

Taulukko 2. L/D ja L/H Duisenberg setelien tilauserät

001–011100 € D1
012Puuttuu
013–03520 € D1
036–040Puuttuu
041–05750 € D1
058–062200 € D1
063–0765 € D1
077–09610 € D1
097–098500 € D1
099–11120 € D1
112–128100 € D1
129–139100 € D2
140100 € D1 ja D2
141100 € D1
200–21350 € H6, yksittäisiä H5 seteleitä erissä 204 ja 205
21450 € H7

* D1,2 = Setec laatat 001 ja 002.
* H5,6,7 = Thomas De La Rue, laatat 005, 006 ja 007.

Osa 50 € setelistöstä tilattiin Englannissa toimivalta Thomas De La Ruelta (TDR) tilauserinä 200–214, mutta numerosarjan kooditus säilyi entisenlaisena, mistä voinee vetää sen johtopäätöksen, että koodista oli päätetty etukäteen joko Suomen Pankissa tai sitten Setecillä. Miksi sitten osa tilauserästä ulkoistettiin? Voidaan spekuloida, että Setecin kapasiteetti ei riittänyt koko korvaavan setelistön tuottamiseen tai että tilaustarve tulikin EKP:n suunnalta, esimerkiksi varmuusrahaston tarpeisiin. Toisaalta varmuusrahastot lienevät myöhempää perua. Joka tapauksessa kaikkia mainittuja tilauseriä on laskettu liikkeelle — useimpia jo heti euroajan alussa. Mikä sitten selittää puuttuvat tilauserät? On mahdollista, että tarve arvioitiin todellisuutta suuremmaksi tai sitten nämä setelit odottavat parempia aikoja EKP:n varmuusvarastoissa. Teoriassa joitakin puuttuvia painoeriä voisi vielä ilmaantuakin, mutta rekisterissä oleva setelimäärä on jo niin iso, että uusien löytyminen on epätodennäköistä.

Paikka painoarkissa

Painoarkin paikka ilmaistaan setelissä kahtaalla: sarjanumerossa numeroilla 4–5 oheisen arkkikoosta riippuvan systematiikan mukaan ja suorempaan painopaikkakoodissa (kaksi viimeistä merkkiä) kirjaimen kertoessa rivin ja numeron sarakkeen (taulukko 3). Omista Duisenbergin L-seteleistäsi voit testata koodin toimivuutta näin: katso sarjanumeron numerot 4–5, hae koodi taulukosta 3 ja kurkista sitten setelin selkäpuolelta painokoodin kaksi viimeistä merkkiä: niiden pitäisi olla samat kuin taulukosta löytämäsi!

Taulukko 3. Sarjanumerot 4–5. ilmaisevat setelin paikan painoarkissa

 SetecSetecSetecThomas De La Rue
 50–500 € L/D20 € L/D5–10 € L/D50 € L/H
N:oArkissa 5×4=20Arkissa 6×5=30Arkissa 7×5=35Arkissa 8×5=40
01E1F1G1H1
02D1E1F1G1
03C1D1E1F1
04B1C1D1E1
05A1B1C1D1
06E2A1B1C1
07D2F2A1B1
08C2E2G2A1
09B2D2F2H2
10A2C2E2G2
11E3B2D2F2
12D3A2C2E2
13C3F3B2D2
14B3E3A2C2
15A3D3G3B2
16E4C3F3A2
17D4B3E3H3
18C4A3D3G3
19B4F4C3F3
20A4E4B3E3
21 D4A3D3
22 C4G4C3
23 B4F4B3
24 A4E4A3
25 F5D4H4
26 E5C4G4
27 D5B4F4
28 C5A4E4
29 B5G5D4
30 A5F5C4
31  E5B4
32  D5A4
33  C5H5
34  B5G5
35  A5F5
36   E5
37   D5
38   C5
39   B5
40   A5

Arkinnumerot ja arvioidut painosmäärät

Seteliarkkien juokseva numerosarja on numeroiden 6–10 muodostama viisinumeroinen luku eli maksimissaan yhdessä tilauserässä on 99 999 arkkia. Tilastoja analysoitaessa kaikkia välillä 0–99 999 olevia arkinnumeroita löytyykin Setecin painamista seteleistä (taulukko 4). TDR:lla painetuissa seteleissä suurimmat numerot ovat kuitenkin hieman alle 60 000, joten voi olettaa, että tässä setelissä numerointi on jatkunut (tai alkanut) arkkinumeroon (-sta) 60 000. Myös sarjan alapäästä puuttuu numeroita ainakin setelisarjassa 50€ L/H7. Koska tilauserän teko usein aloitetaan suurimmasta arkista ja jatketaan pienempiä numeroita kohti, on ilmeistä, että tällä laatalla valmistettu arkkimäärä on maksimiarkkimäärää pienempi täsmäten painoksen tilattuun määrään (taulukko 4).

Kun tunnetaan tilauserien lukumäärä (A), yhden tilauserän arkkimäärä (B) ja arkissa olevien setelien lukumäärä (C), painos saadaan yksinkertaisella kertolaskulla A x B x C. Taulukkoon 4 on laskettu tunnettujen sarjanumeroiden perusteella arvioidut painosmäärät.

Taulukko 4. Suomen Duisenbergin L-setelien arvioidut painosmäärät 

Nim.arvoSetelien lkmTilaus-
erien lkm
Pienin löydetty arkin n:oSuurin löydetty arkin n:oArvioitu arkkimääräArkin kokoArvioitu painosmäärä (Milj. seteliä)
5 €191614000**999**99 9997×5 = 3549
10 €142620000**997**99 9997×5 = 3570
20 €83136000**998**99 9996×5 = 30108
50 € D178017000**989**99 9995×4 = 2034
50 € H683114000**599**60 0008×5 = 4033.6
50 € H713101016098239 000–
10 000
8×5 = 400.36–0.4
100 € D1116130000**998**99 9995×4 = 2060
100 € D276812000**999**99 9995×4 = 2024
200 € D1915004009781687 000–
99 999
5×4 = 208.7–10
500 € D162200318716**72 000–
99 999
5×4 = 202.9–4

** merkit korvaavat arkkinumeron kaksi viimeistä numeroa, jotka EuroTracer.netin tilastoinneissa peitetään turvallisuussyistä.

Verrattaessa taulukoitten 1 ja 4 painosmääriä nähdään, että 5, 10, 50, 200 ja 500 € D1-sarjoissa toteutumat ovat lähellä ilmoitettuja määriä. Sen sijaan 20 ja 100 € D painosmäärät ovat 2–3 kertaiset myöhempien tilauserien 99–111 ja 112–141 vaikutuksesta. Myös koko 50 € H-sarja on ylimääräinen alun perin ilmoitettuun tilauskantaan verrattaessa.

Harvinaisuuksia

Painosmäärien perusteella harvinaisimmat setelit löytyvät 50 € L/H-sarjasta. Valtaosa näistä seteleistä on painettu painolaatalla H6, jolla siis tehtiin reilut 33 miljoonaa seteliä 14 eri tilauseränä. Tänään kiertämätön ja virheetön H6 maksaa keräilijälle noin 100 €. Tämä kertoo siitä, että tavallinenkin on tullut hankalasti saatavaksi eurojen nopean kierron ja kulumisherkkyyden takia ja koska Keski-Euroopassa eurosetelikeräily on todella suosittua. Käytännössä kaikki Duisenbergin L-setelit maksavat tänä päivänä reilusti yli nimellisarvonsa.

Kaikkein vaikein tilauserä on koko sarjan lopettava erä 214. Se tehtiin uudella pääosin Portugalin M-seteleihin käytetyllä H7 painolaatalla (kuva 2). Hyvin pieni — maksimissaankin alle ½ miljoonan setelin — painos ja lyhyt jakeluaika tekevät siitä yhden vaikeimmin löydettävistä euroseteleistä koko euroalueella. Eipä ihme, että ainoa toistaiseksi huutokauppaan päätynyt seteli 5-kuntoisenakin maksoi 1800 € ONK:n kevään 2011 huutokaupassa ja jäi onneksi kotimaahan useiden ulkomaisten tarjousten jälkeen (6). Vaikka näitä seteleitä on etsitty viimevuodet hyvinkin intensiivisesti, niitä tunnetaan kokoelmissa ainoastaan 4–5 kpl (kaikki Suomessa), näistä yksi on kuntoluokkaa 9 (kuva 2) muiden ollessa huutokaupatun kaltaisia tai huonompia. Lisäksi ETN:n seurantadataan on syötetty neljä muuta ilmeisesti kiertoaan jatkanutta seteliä, syötöt ovat tapahtuneet 2003–2007 Helsingissä (1 kpl), Hämeenlinnassa (1 kpl) ja Saksassa (2 kpl) ja lisäksi yksityisistä rekistereistä (JH, TK) löytyy 4–5 kiertoa jatkanutta seteliä.

50 € L/H007
Kuva 2. 50 € L/H7 tilauserästä 214, painos < ½ miljoonaa (RRR).

Erikoisin ja ehkä kaikista euroseteleistä vaikein on kuitenkin saman laatalla H5 tehty painos, jota kokoelmissa tunnetaan 3 kpl, nämäkin kaikki Suomessa (kuva 3). Näiden lisäksi ETN:stä löytyy kolme Saksassa syötettyä H5 seteliä, kaksi vv. 2006–2007 ja yksi v. 2009. Vertailun vuoksi yhtenä Euroopan vaikeimmista seteleistä pidettyä Irlannin 500 € T/F ETN:stä löytyy 12 kpl ja kokoelmista kymmeniä.

50 € L/H5 synty on pienimuotoinen mysteeri. Setelit ovat ETN:n mukaan tehty kolmen tilauserän sisällä, nimittäin 204, 205 ja 211, mutta kaikki kokoelmakappaleet ovat eristä 204 tai 205. Itse epäilen vahvasti viimeistä ETN:n 211 painoerän seteliä virhesyötöksi, koska sen ja muiden H5 havaintojen välillä on vuosia ja muiden synty näyttää tapahtuneen hyvin lyhyenä hetkenä painoerien 204 ja 205 vaihteessa. Näyttää siltä, että H5 painolaatalla tehtyjä arkkeja olisi painokoneeseen päässyt juuri 204 erää lopetettaessa ja 205 erää aloitettaessa — olettaen, että ensin on painettu isot arkkinumerot. Tästä välistä löytyy kuitenkin myös useita laatalla H6 painettuja seteleitä, eli molemmat laatat ovat olleet käytössä yhtä aikaa tuossa välissä. Olisiko siis painotalon nurkkaan jäänyt laatalla H5 painettua (osin viallista???) paperierää, joka olisi päässyt koneeseen yksittäisinä arkkeina tuona aikana? Montaa tällaista seteliä tuskin enää löytyy, joten jos joku ei astu esiin TDR:lta ja tunnusta ”minä sen tein”, syntymekanismi ja todellinen painosmäärä jäänevät arvoitukseksi. Pieni tuo painos joka tapauksessa on!

50 € L/H005
Kuva 3. 50 € L/H5 tilauserästä 204, painos tuntematon (RRRRR).

Myöskin 100 € painoerä 140 on mielenkiintoinen, koska sen aikana on palattu hetkeksi takaisin laattaan D1 D2:n sijasta. Sarjanumeroiden perustella erä aloitettiin ja lopetettiin D2 sarjalla: L14005051***–L14015947***, D1 seteleitä taasen näyttää painetun tilauserän keskivaiheilla, tunnetut setelit (13 kpl) ovat L14003481***–L14002538***. Näyttää siis siltä, että tämänkin tilauserän keskellä olisi heitetty painokoneeseen erä D1 arkkeja aivan kuten 50 € L/H5–H6 tilauserissä 204 ja 205. Erä 141 taas tehtiin kokonaan laatan D1 paperille. Rikkoontuiko laatta D2 vai miksi näin toimittiin jäänee epäselväksi.

Miten uusi tieto vaikuttaa keräilyyn?

Euroseteleitä on perinteisesti kerätty tilaajamaan, painon, painolaatan ja allekirjoitusten erilaisina yhdistelminä. Suomessa moni on tyytynyt keräämään vain L-setelien perussarjan 5–500 €. Uuden tiedon valossa nyt voi esimerkiksi kerätä tilauseriin perustuvan sarjan, jolloin Duisenbergin L-seteleistästäkin saa jo 151 kohdetta. Harrasteen hinta on tällöin tasan 8790€, jos setelit sattuu saamaan kierrosta. Ja sitten pitäisi vielä saada tuo 50 € L/H5 — tai oikeastaan kaksi, yksi molemmista painoeristä, mieluiten kiertämättömänä! Ultimate-harrastaja voisi vaikka yrittää löytää pienimmät (00001) ja suurimmat (60 000 ja 99 999) arkkinumerot. Uuden tiedon myötä pienin teoreettinen sarjanumerokin kasvoi melkoisesti. Se on nyt 100 € L/D1 tilauserästä 001 eli sarjanumerologiikan mukaan se olisi L00101000012 – osuiko lotto? Tällä hetkellä pienimmän L-sarjanumeron titteliä kantaa ETN:stä löytyvä seteli 100 € L00101631***. Näiden lisäksi itse tutkailen seteleitä päivittäin toivoen löytäväni jonkun kadonneista painoeristä eli katselen 012- ja 036–040-alkuisia L/D-seteleitä ja kaikki L140-alkuiset kiinnostavat myös. Haasteita siis riittää!

Viitteet

  1. http://www.ecb.int/press/pr/date/2001/html/pr011005.en.html
  2. Kontiokari Tero, Numismaatikko 2/2009
  3. Heinonen Antti, Numismaatikko 4/2009
  4. Kontiokari Tero, Rajan Raha 3/2010
  5. Eurosetelit (näillä sivuilla)
  6. http://www.oulunnumismaatikot.fi/huutokaupat/kuvat/20110502/slides/kohde_466_a.html

KIITOKSET Jari Heineelle aineiston käyttöoikeudesta sekä tekstin kriittisestä lukemisesta ja tärkeistä tarkennuksista.